Tanskan Svinningessä ja Gislingessä sijaitsevat miehittämättömät laitokset ovat Kim Skov Hansenin vastuulla. Hän työskentelee tuotantoteknikkona FORS A/S:llä, joka vastaa jäteveden käsittelystä Holbækin, Lejren ja Roskilden kunnissa. Tavallisesti laitokset ovat miehittämättömiä, mutta pari kertaa viikossa Kim Skov Hansen käy paikan päällä tarkistamassa, että kaikki on kunnossa. LINAKin karamoottoreiden kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia:
”Käytimme aiemmin paineilmaan perustuvaa ratkaisua, mutta siihen liittyi aina ongelmia. Venttiilien paineilmasylintereihin kertyi vettä jos niitä ei tarkistettu ja ilmattu säännöllisesti. Sähkökäyttöiset karamoottorit ovat paljon parempi ratkaisu, sillä niitä ei tarvitse ylläpitää tai tarkastaa yhtä usein”, Hansen kertoo.
Venttiilien automaattinen säätö
Svinningen ja Gislingen laitoksissa käytetään LA36-karamoottoreita. Niitä käytetään pääasiassa kuivauslavojen lietteen määrän säätelyyn. Käsittelylaitoksen ylimääräinen liete siirretään kuivauslavoille kerran päivässä sähkökäyttöisten karamoottoreiden avatessa levyluistiventtiilit. Hansen kuvaa prosessia näin:
”Läpät avautuvat automaattisesti ennaltamääritetyn kiinteäjaksoisen kierron mukaisesti. Joskus venttiilit on avattava ennalta määritettyä lyhyemmäksi ja joskus pidemmäksi aikaa. Tällöin arvioin tilannetta yhdessä laboratorioapulaiseni kanssa ja tarvittaessa voimme helposti säädellä avautumisjaksoa tietokoneella etäyhteyden avulla.”
Kuivauslavat toimivat siten, että ylimääräinen liete virtaa niihin, minkä jälkeen vesi suodattuu vähitellen pois ja jäljelle jää vain lietettä. 10–11 vuoden jälkeen lavat tyhjennetään lietteestä, ja prosessi alkaa jälleen alusta. On tärkeää välillä pitää tauko, jotta lavoilla oleva liete pääsee kuivumaan. Tällöin Hansen vain kytkee pois päältä karamoottoreiden kiinteäjaksoisen avautumiskierron.
Sähkökäyttöisten karamoottoreiden edut
Hansen on tyytyväinen, että 19 läppäventtiilin ilmatoimiset järjestelmät vaihdettiin sähkökäyttöisiin karamoottoreihin:
”Pidän sähkökäyttöisistä venttiileistä. Ne eivät vaadi huoltoa. Karamoottorit ovat olleet meillä käytössä nyt viisi vuotta, eikä niiden kanssa ole ollut mitään ongelmia. Alussa yhtä ohjausyksikköä piti säätää, mutta sen jälkeen kaikki on toiminut moitteetta”.
Hansenin vastuulla olevissa kolmessa laitoksessa on yhä kohteita, joissa nykyiset ratkaisut voisi tulevaisuudessa korvata sähkökäyttöisillä karamoottoreilla:
”Voisin hyvin kuvitella Fors A/S:n käyttävän tulevaisuudessa LINAK-karamoottoreita muissakin käyttökohteissa. Niitä olisi helppo asentaa paikkoihin, joissa käytämme tällä hetkellä ilmatoimista järjestelmää. Laipat ja kaikki muu tarvittava on jo paikallaan, joten asennettavaksi jää vain hallintajärjestelmä. Sähkökäyttöinen ratkaisu vapauttaa resursseja, sillä venttiileitä ei enää tarvitse ilmata”, Hansen toteaa.